Hengissä ollaan, edelleen.

Emh... Pitkä aika ei merta?
No, samapa tuo. Eipä ollut oikeastaan mitään päivitettävääkään.

Jollain ihmeen tavalla onnistun aina missaamaan keikkaliput. Eniten kyllä laittaa kääpimään se, etten Black Sabbathia päässyt katsomaan. No, Ozzy ehdottomasti jossain kohtaa.

Vaihtoehtotyylistäkin on tullut luovuttua - tosin vain hetkellisesti. Jokin aika sitten vilkaisin peiliin, että ei ihme, jos ne kireääkin kireämmät pillifarkut eivät mene repimälläkään jalkaan tai mikään ei näytä oikeastaan hyvältä päällä. Tällä hetkellä ainoa "merkki menneisyydestä" taitaa olla tämä tukka, joka ei kyllä erottuisi massasta sekään ilman osittaista aniliininpunaista sävyään.

Viime syksyltä.

Emoteinin hetkellinen paluu peruukkitestauksen yhteydessä.

Lukion toinen vuosi päättynyt, YO-kirjoituksiin pitäisi alkaa pikkuhiljaa panostaa. Syksyllä sitä sitten pohditaan, että onko omena olemassa, jos se laitetaan kaappiin, vai onko oleva olevaista vain näkyessään. Kyllä, filosofia on ensimmäisenä kirjoituslistalla. Vai olisiko päivämäärällisesti ollut äidinkieli. En äkkiseltään muista, eikä ihan vielä jaksa kiinnostaakaan.

Oikeastaan tämä postaus on vain tiedote siitä, että olen edelleen paikalla. Elämäntyylini on kuitenkin vaihtunut "sex, drugs & rock 'n' roll"-tyylistä sinne cosplayn puolelle. J-rock on tällä hetkellä aika kova juttu. Jos joku väittää, että japanilainen musiikkiskene rajoittuu Vocaloideihin ja An Caféehen (mitenkään näitä kahta väheksymättä), ei kyseinen henkilö ole tutustunut esimerkiksi Dir en greyhin, Maximum the Hormoneen tai Vidolliin.

Kenties vielä joskus palaan paremmin. En tiedä vielä. En ole kuitenkaan blogiani poistamassa tai tuhoamassa. Vaikka tuo rakas harrastukseni viekin minulta enemmän aikaa kuin on sallittua, asuu minussa edelleen pienenä osana se tyyppi, joka haluaa lähteä festareille tai keikoille hillumaan. Nykyään en vain oikein ole enää jaksanut. Paniikkihäiriöni on osittain pahentunut, enkä kuitenkaan koskaan ole ollut "pesunkestävä rokkari", jos ihan tarkkaan katsotaan.

Tai no, sisältähän se homma lähtee, ei ulkoisten seikkojen siihen pitäisi vaikuttaa.

Mutta paikalla ollaan edelleen, ehkä vielä jossakin kohtaa täysissä ruumiin ja sielun voimissa.
Siihen asti, ciao~